bsff

Poikkeuksellisista ajoista huolimatta kilpailuun ilmoittautui alun perin lähes sata elokuvaa kilvoittelemaan Silakka-Oscareista. Tampereella ja Raumalla työskennelleet esiraadit valitsivat finaaliin 28 elokuvaa kolmessa eri sarjassa. Kaikki sarjat kilpailivat myös pääpalkinnosta Golden Baltic Herring -pystistä

Tuomaristo piti kilpailua korkeatasoisena. Monissa elokuvissa käsiteltiin naiseuden ja äitisuhteen problematiikkaa, mutta lopulta pääosaan nousi kysymys yleensä ihmisenä olemisesta. Tuomaristoa innostivat monet taidokkaasti tehdyt animaatioelokuvat ja erityistä iloa herättivät monissa elokuvissa fantastiset lapsinäyttelijät. Itsekkäiden aikuisten maailmassa lapsi jää valitettavan usein näkymättömäksi.

 

Voittajat:

Amatöörisarja:

1. Klaudia Górnik, Puola: Broth

Tuomaristo elokuvaa hyvin visualisoituna ja hienosti näyteltynä. Elokuva oli toteutettu lähes ammattimaisella taidolla. Pienen tytön maailma ei aina ole helppo paikka elää.

Opiskelijasarja:

1. Ewa Lang, Puola: You haven’t Seen What I’ve Seen

Hienosti toteutettu elokuva pienen tytön ankeasta perheestä. Perheväkivaltaa ei nähdä, mutta se kuullaan pienen tytön korvin. Onneksi on edes nalle turvana.

Ammattilaiset:

 

1. Verena Fels: Tobi and the Turbobus

1. Tommi Seitajoki: Exlosionen av en badring

Parhaan elokuvan palkinto jaetaan lastenelokuvan ja ainoan kotimaisen voittajan kesken. Saksalaista animaatioelokuvaa kiiteltiin taitavista piirroksista ja riehakkaan hauskasta toteutuksesta ja Seitajokea lähes yhdellä kameraotolla kerrotusta tarinasta jälleen laiminlyödystä pikkutytöstä.

Golden Baltic Herring:

Ewa Lang: You Haven’t Seen What I’ve Seen

Kilpailun monista hienoista elokuvista ehkä kuitenkin se kaikkein paras.

Kunniamaininnat:

Tuomaristo haluaa palkita kunniamaininnalla nuoret tyttönäyttelijät :

Elva Höglund on elokuvasta Explosion av en badring,

Antonina Witczak elokuvasta Broth

Klaudia Kurak elokuvasta You Haven’t Seen what I’ve Seen

 

Kilpailun kansainvälinen raati

Risto Kupari, museo- ja kulttuuripäällikkö Rauma

Mari-Anne Mäkelä, Baltic Herring -voittaja 2019

Orianna Aristizábal, Raumars -taiteilija, Kolumbia

Leena Vainio, Raumars-taiteilija 

Tiedustelut:

Tarmo Hotanen, BH-kordinaattori

+358445843009

tarmo.hotanen@gmail.com

Poikkeusoloista huolimatta lähes sata elokuvaa kilpailuun

Baltic Herring –lyhytelokuvakilpailu on Itämeren rantavaltioiden asukkaille tarkoitettu kilpailu, joka järjestetään tänä vuonna 26. kerran. Määräaikaan mennessä kilpailuun hyväksyttiin 94 elokuvaa yhdestätoista eri Itämeren maasta. Valtaosa kilpailutöistä on fiktioita, mutta mukaan mahtuu myös animaatioita, dokkareita, kokeellisia elokuvia, musiikkivideoita ja videotaidetta. Poikkeusoloista ja ehkä uudesta ilmoittautumismenetelmästä kärsi eniten Venäjä, josta saapui tänä vuonna vain 12 elokuvaa. Suomen lisäksi töitä on saapunut Ruotsista, Saksasta, Puolasta, Norjasta, Tanskasta, Islannista, Eestistä, Latviasta ja Liettuasta.

Kilpailun kaikki sarjat kärsivät koronaviruksesta. Erityisesti siitä kärsi opiskelijasarja koulujen pannessa ovet säppiin. Normaalioloissa kotimaisia opiskelijatöitä on ilmoittautunut kymmeniä, nyt kolme. Amatöörisarja näyttää kärsineen vähiten. Mukaan ilmoittautui 25 elokuvaa, kun monesti aiemmin on jääty alle kahdenkymmenen. Kotimaisia elokuvia oli eniten (8), mutta Saksa (6) ja Venäjä (5) olivat aivan kannoilla. Ruotsista ilmoittautui mukaan kolme lyhäriä ja yksi työ tuli lisäksi Puolasta, Latviasta ja Tanskasta. Opiskelijasarja typistyi tänä vuonna 26 työhön. Monien maineikkaiden isojen elokuvakoulujen töiden jäätyä pois, jäi kenttä vapaaksi uusille yrittäjille. Puolasta on toki yksi työ sekä Lodzin että Kryzystof Kieslowskin elokuvakoulusta. Ammattilaissarjan 43 elokuvantekijöiden joukosta voi bongata takavuosien sarja- ja Golden Baltic Herring -voittajia kuten Pia Andellin, Jussi Sandhun tai viime vuonna tuomaristossakin olleen Fabian Munsterhjelmin. Sandhu ja Munsterhjelm ovat toki voittojensa jälkeen jo vaihtaneet sarjaa.

Kaikki kilpailuelokuvat osallistuvat pääpalkinnon Golden Baltic Herringin tavoitteluun. Kilpailun keraamiset pienoisveistokset on valmistanut Kaarina Selin. Kilpailua ovat tukeneet taloudellisesti Taiteen keskustoimikunta ja Rauman kaupunki.

Kilpailun esiraadit ympäri Suomea valitsevat loppukilpailuelokuvat, jotka julkaistaan 5.8.2020. Ne esitetään yleisölle ja tuomaristolle pe 21. 8. elokuvateatteri Iso-Hannussa Raumalla. Yleisöllä on mahdollisuus valita oma suosikkinsa, olla bongaamassa elokuvan seuraavia mestareita, kuten vaikkapa Klaus Härö tai Selma Vilhunen, jotka ovat olleet BH-voittajia. Yleisöäänestykseen osallistuneiden kesken arvotaan elokuva-aiheinen palkinto. Itämeren parhaat lyhytelokuvat palkitaan. Palkintojen jakotilaisuus on lauantaina 22.8. kulttuurikuppila Brummissa, jossa näytetään voittajaelokuvat. Tilaisuus striimataan nettiin.

Tiedustelut: Tarmo Hotanen, kilpailun koordinaattori +358445843009, tarmo.hotanen@gmail.com

________________________________________________________________________________________________

 

Due to exceptional circumstances almost one hundred movies to the competition

Baltic Herring -short movie competition is meant for the people of the Baltic Sea shore countries, which will be held this year for the 26th time. Total of 94 movies were accepted till the deadline from 11 different Baltic region countries. Majority of the entries are fiction, but we also fit in animations, documentaries, experimental/empirical movies, music videos and video art. Due to the exceptional circumstances and from the new enrollment procedures, Russia, suffered maybe the most, from where only 12 movies were entered. In addition to Finland pieces of work were received from Sweden, Germany, Poland, Norway, Denmark, Iceland, Estonia, Latvia and Lithuania.

Every division suffered from the Coronavirus. Specifically student division suffered when schools shut down their doors. In normal circumstances there would’ve been dozens of domestic student submission, but now there were only three. Amateur division seems to have been able to endure the circumstances. There were total of 25 movies enrolled, when in previous years the number has been below 20. Domestic movies were bountiful (8), but Germany (6) and Russia (5) were just behind. Sweden registered three short films and one was also received from Poland, Latvia and Denmark. Student division shrunk this year to a total of 26 works. After multiple, huge, fame reaping film schools were unable to contend, it opened the field for newcomers. There was one work from Poland as well as from Lodz’s and Kryzystof Kieslowsk’s film schools. From the 43 movies of professional division you can spot division- and Golden Baltic Herring -winners from years back, like Pia Andell, Jussi Sandhun or even last years jury member Fabian Munsterhjelm. Sandhu and Munsterjhelm have of course changed divisions after their victories.

All competing movies enroll to contest for the Golden Baltic Herring award. Competitions ceramic statuettes have been made by Kaarina Selin. The competition has been economically supported by Art central committee and the city of Rauma.

The competitions pre-jury from across Finland will choose the final competitors, which will be published 5.8.2020. They will be presented to the audience and jury on Friday 21.8. in the movie theater Iso-Hannu in Rauma. The audience has a chance to choose their own favorite, and be a part of the process of spotting the new champions, like Klaus Härö or Selma Vilhunen, who have been BH-winners. Competitors enrolling in the audience vote have a chance of winning movie-related prizes. Baltic Seas best short films will be rewarded. The awarding ceremony is on Saturday 22.8. in culture cafe Brummi, where the winner films will be presented. The occasion will be streamed online.

Inquiries:

Tarmo Hotanen, competition coordinator, tarmo.hotanen@gmail.com

 

Koronaepidemian takia Blue Sea Film Festivalin päätapahtuma 20.-23.8.2020 perutaan, mutta kansainvälinen Baltic Herring -lyhytelokuvakilpailu järjestetään.

Ilmoittautuminen kilpailuun päättyy 31.5.2020. Tulokset selviävät elokuussa ja katselmusaika ja -tapa ilmoitetaan myöhemmin.

Mietinnässä myös muuta pienimuotoista elokuvaan liittyvää toimintaa festivaaliaikana elokuussa.

We are sorry to inform that we have to cancel this years festival, because of the coronavirus.

Baltic Herring short film competition is going to take place. At the moment we are not sure how that is going to turn out, but it will somehow in any case. The deadline for the competition is 31.5.2020.

Something smaller might happen during 20.-23.8. and we are looking forward to that. We surely make a comeback at 2021 when the dates are 19.-22.8.

Rauman Elokuvakerho ry jakaa jo 24. kerran tunnustuspalkinnon Elokuvakulttuurin hyväksi tehdystä työstä.

Palkinto jaetaan aina Blue Sea Film Festivalin yhteydessä. Vuoden 2019 Kampelan sai RAUMARS-taiteilijavierasohjelma.

 

 

26 th Blue Sea Film Festival, suuria tunteita, kohtaamisia, keskusteluja, hulluttelua, taidetta sielulle ja ruumiille.

Toisiltamme ja teiltä tukea ja jaksamista saaden suuntaamme pyrstömme kohti seuraavaa vuotta ja seuraavaa seikkailua.

UI KUIN FRANK!!

 

 

 

 

 

Lapin lumo -keskustelu lauantaina 24.8. klo 15.30 festivaalikeskuksessa

Lapin yliopiston Audiovisuaalisen mediakulttuurin koulutusohjelman dokumenttielokuvan näytökseen olen valinnut opiskelijoiden tekemiä lyhytelokuvia 2011-2019 vuosien väliltä. Tämä yhdeksän elokuvan kattaus tuo vahvasti esille opiskelijoiden intohimoa tehdä dokumentaarista elokuvaa omista lähtökohdistaan sekä ilmaisullisesti että teemallisesti. Minulle ne ovat tekijöidensä näköisiä elokuvia ja siksi myös onnistuvat varmasti puhuttelemaan muitakin.

Dokumenttielokuvan ainutlaatuisuuden kokemus herää usein eloon juuri sinä hetkenä, kun katsojina koemme, että tekijän vahva halu kertoa tositarinoita maailmasta yhdistyy löydettyyn ohjaukselliseen näkökulmaan ja aihetta oivaltavasti esiintuoviin elokuvallisiin ilmaisukeinoihin. Tunne ja tietämys kohtaavat, jolloin tunneside elokuvan ja katsojan välillä on vahvaa ja välitöntä. Dokumenttielokuvan lyhyt muoto antaa vapaudellaan oivan mahdollisuuden nuorille tekijöille jättää vahvan tunnekosketuksen katsojille. Tämä potentiaali on mahdollista, koska oman elämän kautta he ovat jo monissa asioissa asiantuntijoita. 

Usein dokumenttielokuvien aiheet tulevat hyvinkin läheltä omaa elämänhistoriaa, jos niin vain antaa tulla. Vahva omakohtaisuus on läsnä Jenny Timosen Lainassa elokuvassa, jossa tekijä itse käy läpi sijaisvanhemmuutta oman henkilöhistorian kautta. Animaation kuvien ja Jennyn kertomien lapsuuden huostaanoton kokemuksista mennään Anneli ja Hempan sijaisvanhemmuuden kokemuksiin Jennyn kanssa. Anneli muistelee Jennyn kysymystä: ”Saanko minä sanoa sinua äitiksi?” Toinen muisto toisesta elokuvasta: ”Kengät omassa huoneessa ikkunan vieressä”. Näin purkaa omaa lapsuuttaan Emma Seppänen Koti kulmassa -elokuvassaan. Emman tie vie rakkaan mutta väkivaltaisen isän kodista Rovaniemen Reippaan nyrkkeilykehään, jossa Emma voi kasvaa aikuiseksi nuoreksi naiseksi ja mennä omaan kotiin pelkäämättä ketään.

Hyvin vahvaa aikuisuuden rohkeutta ja kypsyyttä näyttää Juha Karttimo elokuvalla Kaamos. Juha nostaa esille elokuvallaan omakohtaisen seitsemän vuoden kokemuksen masennuksesta. Juhan todistajamainen ääni, musiikki ja kuvat nostavat tämän hypnoottiseksi elokuvaksi jossa masennuksen syvistä vesistä tullaan kohti aamua, jossa on valoa ja toivoa. Toisenlaisia sävyjä nuoren aikuisen naisen elämästä tuo esille Aura Kontion elokuva Jutut ja säädöt, joka syväluotaa parinmuodostamisen monimutkaisuutta nykymaailman Tinder- ja someajan näennäisessä helppoudessa. Tekijän oma elämä välillä tarjoaa yllättäviäkin mahdollisuuksia nostaa tutusta aiheesta tärkeitä kysymyksiä esille. Timo Metsäjoki dokumentillaan Jouluntuoja sukeltaa joulupukin asun sisälle ”jouluduunissaan” ja samalla tuo esille vaikeutta määritellä joulun todellista sanomaa koomisilla vivahteillaan. Toisaalta dokumenttielokuva voi olla myös lyhyt  oman elämäntavan statement. Tätä on Paavo Jokisen 3Flip: ”Kun seison rullalaudalla, olen vapaa.” Kuva ja musiikki on myös vapaa kertomaan tätä elämäntapaa.

Rohkeaan kuvalliseen ilmaisuun luottaa myös Arttu Nieminen elokuvassaan Sapmi – The way of being. Saamenmaalla on monet kasvot ja omat hetkensä jotka määrittelevät pitkää jatkumoa pohjoisen elämäntavassa. Anri Gorski elokuvassaan Katse seuraa luontokuvaaja Arto Komulaista työtä luonnossa eri vuodenaikoina. Elokuva hengittää ilmaisultaan kevyesti kuvien ja äänen kautta. Juuso Voutilaisen elokuvassa The Chronology of Decay urbaani löytöretkeily saa kiintoisan ilmaisun valokuvan ja liikkuvan kuvan yhdistelmässä. Kuvan ja musiikin kautta päästään kurkistamaan ajan ja paikan kerrostumiin. Ota kuva ja jätä jälkeesi vain jalanjälki.

Timo Haanpää

Lapin yliopisto, Audiovisuaalinen mediakulttuuri

Lapin yliopiston dokumenttisarja esillä: lauantaina 24.8. kello 12.15 Iso-Hannu sali 2.

1. Jenny Timonen: Lainassa (13min) 2013
2. Seppänen Emma: Koti kulmassa (8 min) 2011
3. Paavo Jokinen & Ahti Nykänen: 3flip (3.15 min) 2018
4. Aura Kontio: Jutut ja säädöt (18 min) 2018
5. Juha Karttimo: Kaamos (7.30min) 2019
6. Arttu Nieminen: Sapmi -The way of being (12 min) 2017
7. Juuso Voutilainen: The Chronology of Decay (14.20) 2015
8. Anri Korski: Katse (5.30 min) 2016
9. Timo Metsäjoki & Jyri Huhtala: Jouluntuoja (13min) 2019

Ensi-illassa Rauman seudulla kuvattu Timo Metsäjoen ja Jyri Huhtalan Jouluntuoja.

Keskustelu puolalaisesta elokuvasta lauantaina 24.8. klo 12.00 festivaalikeskuksessa. Jarno Hänninen johdattelee teemaa. Mukana myös Raumalla asuva Puolasta kotoisin oleva historoitsija Tomasz Kieruzel

 

KORKEATASOINEN PUOLALAINEN NYKYELOKUVA

Puolalainen nykyelokuva voi hyvin. Uudet elokuvat keräävät palkintoja ulkomaisilla festivaaleilla ja katsojia kotimaassa. Tämä ei ole sattuman tulosta vaan taustalla on järjestelmällinen ja pitkäjänteinen suunnitelma puolalaisen elokuvan tason nostamiseksi.

PUOLALAINEN KOULUKUNTA

Ensimmäistä kertaa puolalainen elokuva nousi laajemmalti maailmanmaineeseen 1950-luvun loppupuolella. Stalinismin ajan päättyminen loi hetkeksi vapaammat olot. Tätä hyödynsivät muun muassa ohjaajat Andrzej Wajda, Andrzej Munk, Jerzy Kawalerowicz ja Wojciech Jerzy Has. He tekivät sarjan toista maailmansotaa ja nykyhetkeä ruotivia elokuvia, jotka puhuttelevat katsojia vielä tänäänkin.

Tämän niin sanotun puolalaisen koulukunnan painotukset eivät kuitenkaan olleet Puolan kansantasavallan silloisen johdon mieleen. 1960-luvun alussa elokuvapolitiikkaa linjattiin uudelleen ja puolalaisen koulukunnan mukaisten elokuvien tekeminen kävi mahdottomaksi.

MORAALISEN VASTUUN ELOKUVA

Seuraavan kerran puolalainen elokuva saavutti laajempaa huomiota 1970-luvun lopulla. Silloin niin sanottu moraalisen vastuun elokuva pohti etenkin yksilön moraalisten valintojen tärkeyttä reaalisosialistisessa yhteiskunnassa. Keskeisiä ohjaajanimiä olivat muun muassa Krzysztof Zanussi, Krzysztof Kieślowski, Agnieszka Holland ja Andrzej Wajda.

Moraalisen vastuun elokuvien kukoistus osuu yhteen Solidaarisuusliikkeen nousun kanssa. 13.12.1981 julistettu sotatila, joka kesti aina 22.7.1983 asti laittoi lopun kaikelle tälle toiveikkuudelle. Solidaarisuusliike kuitenkin nousi uudestaan vuosikymmenen lopulla. Kesäkuussa 1989 järjestettiin vapaat vaalit ja yhden puolueen hallitsema Puolan kansantasavalta tuli tiensä päähän.

MUUTOKSEN AJAN ELOKUVA

Krzysztof Kieślowskin nousu maailmanmaineeseen osuu juuri tähän hetkeen, mutta laajemmalti ottaen puolalaisella elokuvalla ei kovin häävisti mennyt. Sen suunta kulki noin 15 vuoden aikana amerikkalaisia jännityselokuvia matkivista elokuvista rikoskomedian ja kirjallisuuteen perustuvien spektaakkeleiden kautta romanttiseen komediaan.

Muutoksen ajan katsotaan päättyvän vuoden 2004 kevääseen kun Puolasta tuli EU:n jäsen. Kesällä 2005 astui voimaan pitkään valmisteltu elokuvaa koskeva laki. Puolalaisten elokuvien uudeksi päärahoittajaksi tuli Puolan elokuvataiteen instituutti, eli PISF.

ELOKUVA PISF:IN MUKAAN

Varsin pian tukiohjelma vakiinnutti muotonsa ja pitkäjännitteinen työ puolalaisen elokuvan kehittämiseksi pääsi vauhtiin. Tähän kannattaa syventyä hieman tarkemmin, sillä siinä piilee avain puolalaisen nykyelokuvan laajemmalle ymmärtämiselle.

Vuoden 2019 tukiohjelman prioriteetit ovat: tekijälähtöiset elokuvat, historiallista tematiikkaa sisältävät elokuvat, suuren yleisön elokuvat ja kansainväliset yhteistuotannot, joissa on puolalainen ohjaaja. Tämän lisäksi budjetista on varattu tietty osuus pelkästään esikoisohjauksille.

Jos tarkastelemme festivaalilla esitettäviä puolalaisia elokuvia huomaamme kuinka ohjelma toimii. Paweł Pawlikowskin Cold War, Agnieszka Hollandin Jäljet, Joanna Kos-Krauzen ja Krzysztof Krauzen Birds Are Singing in Kigali ja Piotr Domalewskin esikoisohjaus Silent Night ovat kaikki ehdottomasti tekijälähtöistä elokuvaa, joista välittyy vahvasti ohjaajan oma näkemys.

Historiallista tematiikkaa sisältävä elokuva on PISF:in määritelmän mukaan sellainen, jossa historiallisella taustalla on merkittävä vaikutus dramaturgian, henkilöiden ja tapahtumien kehittymiselle ja joka syntyy yhteistyössä historioitsijan kanssa. Stalinismin aikaan sijoittuva Cold War ja Ruandan sisällisodan ajoista kertova Birds Are Singin in Kigali näyttävät kuinka luovasti tätä prioriteettia voi soveltaa.

Vuonna 2015 Puolan parlamenttivaalit voitti Laki ja oikeus -puolue. Heidän kansallis-konservatiivinen politiikansa on noussut otsikoihin myös Suomessa. Oman lisämakunsa puolalaisten nykyelokuvien katsomiselle saa kun etsii mikä elokuva on Laki ja oikeus -puolueen politiikan puolesta ja mikä taas sisältää piikkejä sitä kohtaan.

Antoisia hetkiä puolalaisten nykyelokuvien parissa!

Kirjoittaja: Jarno Hänninen

Jarno Hänninen (s.1978) on valmistunut Helsingin yliopistosta filosofian maisteriksi ja suorittanut Puolan valtiollisessa elokuvakoulussa Łódźissa tuottajalinjan. Hänninen opettaa puolalaisen elokuvan historiaa Helsingin yliopistossa ja on toiminut vuodesta 2019 alkaen Suomi-Puola Yhdistysten Liiton elokuvasihteerinä.

BALTIC HERRING 2019 FINALISTIT

Amatöörit

Boris Abrosimov, Venäjä: Trashpot, rikoskomedia, 18 min, alle 25- v

——————————————–

Inuk Jørgensen, Ruotsi/Tanska: Home, dokkari, 8 min

Edward Kowzan, Venäjä: The Lake –FC30, fiktio, 30 min

Andres Göx, Saksa: Grenzgänger – Sinfonie einer Mauer, 16 min

Pawel Zdanowski, Puola: My Big Brother, fiktio 15 min

Janne Immonen and Team: Kukan tarina, animaatio, 3 min

Ami Lindholm: Mother and Milk, animaatio, 11 min

Opiskelijat

Anastasia Lobkovski, Aalto-yliopisto ELO: Hehku, fiktio, 5 min

Oksana Belousova, Academy of Cinematographic and Theatre Arts N. S. Mikhalkov, Venäjä: Dolmen, fiktio, 11 min

Timo Kleinemeier, Mathias Schweikert, Hochschule der Medien Stuttgart, Saksa: Riverbound, dokkari, 8 min

Anna Volonskoya, St Petersburg State University of Film and Television, Venäjä: Balance, fiktio, 19 min, alle 25 –v

Olga Peretyatkova, Moscow Film School, Venäjä: Reflections, fiktio, 20 min

Yury Titov, Academy of Cinematographic and Theatre Arts N. S. Mikhalkov, Venäjä: My Friend Pushkin, fiktio, 18 min

Anastasia Ostapenko, High School of Directors and Scripwiters, Venäjä, Hide-And-Seek, fiktio, 15 min

————————

Helga Hagen, Saksa, Harmony 3.0, videotaide, 6 min

Lauri Pulkkinen, Hertta Lehtovirta, Sanna Liinamaa, Janne Häkkinen, Ulrika Fredrikson, Aalto-yliopisto ELO: Afterparty, animaatio, 5 min

Severi Koivusalo, Aalto-yliopisto ELO: Häävalssi, komedia, 20 min

Ieva Norvele, Filmu skola, Latvia: Lelles, komedia, 30 min

Christian Kaufmann, Filmacademie Baden- Württemberg, Saksa: Nope!, animaatio, 5 min

Markus Aho, Aalto-yliopisto ELO: Mekko, fiktio, 3 min

Prosarja

Kirill Proskurin, Venäjä: He Pulls His Truck, fiktio, 24 min

Roman Sokolov, Venäjä: The Theory of Sunset, animaatio, 9 min

Maxim Kulikov, Venäjä: Quiet, dokkari, 10 min

Yakov Sivchenko, Venäjä: Night Talk with a Hangman, fiktio, 20 min

Abror Samugjanov, Venäjä: WORM, fiktio, 7 min

Anna Kritskaya, Venäjä: Dubak, dokkari, 7 min

Heli Pekkonen, Marianne Mäkelä: Soita äidille, dokkari, 18 min

—————

Måns Berthas, Ruotsi: Isle of Capri, fiktio, 5 min

Ole-Andre Ronneberg, Norja: Bathtub by the Sea, fiktio, 5 min