32. Blue Sea Film Festivalin kansainvälisen ohjelmiston palkitut uutuudet vievät katsojan Liettuasta Hollantiin ja Skandinaviasta Turkkiin. Ohjaaja Linas Mikuta saapuu festivaalin vieraaksi.

*****

Teemamaa Liettua

Blue Sea Film Festivalin 2025 teemamaa on Liettua, meillä harvoin nähtyjä liettualaisia elokuvia on ohjelmistossa neljä. Bluukkareiden festivaaliohjelmistoja pitkään suunnitellut Tarmo Hotanen kertoo, että nousussa olleen liettualaisen elokuvan kansainvälisen menestyksen myötä voidaan puhua jo Liettuan elokuvan uudesta aallosta. Kansainvälistä menestystä ja palkintoja ovat niittäneet muun muassa ohjelmistossa olevat elokuvat Drowning Dry (Liettuan Oscar-ehdokas) sekä useilla festivaaleilla kautta maailman palkittu Toxic.

Saulè Blivautén esikoisohjaus Toxic (2024) seuraa kahden teinitytön elämää mallikoulussa, kun he etsivät omaa identiteettiään sekä tietä ulos tylsästä kotikaupungista toksisten kauneusihanteiden ja myrkyllisten ihmissuhteiden maailmassa.

Laurynas Bareišan draamassa Drowning Dry (2024) kahden perheen lomaviikonloppu maalla saa synkän käänteen. Kahden sisaruksen yritys jatkaa elämää yllättävän onnettomuuden jälkeen vaatii kuitenkin veronsa.

Ohjaajien Lina Lužytė ja Nerijus Milerius hyytävässä trillerissä Johatsu (2024) ruumishuoneella työskentelevä nuori nainen lähtee selvittämään jo kertaalleen tunnistetun kuolleen merimiehen todellista henkilöllisyyttä. Miten henkilö voi kadota jälkiä jättämättä?

Linas Mikutan Paradise Not Lost (2024) -dokumenttielokuvassa autistinen teinipoika Gabriel joutuu todistamaan vanhempiensa avioliiton hidasta romahtamista, mikä tuo jälleen yhden uuden koettelemuksen hänen elämäänsä. Ohjaaja Linas Mikuta saapuu festivaalin vieraaksi, ja hän on myös yksi festivaalin Baltic Herring -lyhytelokuvakilpailun kansainvälisistä tuomareista.

Pohjoismaiset elokuvat

Festivaalin perinteisessä pohjoismaisten elokuvien sarjassa nähdään tänä vuonna kaksi elokuvaa Islannista sekä elokuvia Norjasta, Ruotsista ja Saamenmaalta.

– Norjalaiset elokuvat alkavat olla nykyään laadun tae. Kysymys ei ole tällä kertaa siitä, että olisi sijoitettu reippaasti rahaa ja mahdollistettu elokuvien tekeminen, vaan norjalaisten lahjakkuuksien määrä on poikkeuksellinen, arvioi Tarmo Hotanen tämän vuoden pohjoismaisen parhaimmiston sarjaa.

Norjan Oscar-ehdokas Vanhempainilta (2024) on esikoisohjaajansa täysosuma, josta löytyy niin mustaa huumoria, piinaavaa jännitystä kuin tunnetiloja laidasta laitaan ja vähän ylikin. Lahjakkuus tuntuu periytyvän, sillä ohjaaja Halfdan Ullmann Tondelin isovanhemmat sattuvat olemaan Ingmar Bergman ja Liv Ullman. Elokuvan pääroolissa puolestaan loistava ja hämmentävä Renate Reinsve tekee roolityön, joka ei ihan heti unohdu.

Toronton festivaalilla ensi-iltansa saanut, norjalaisen Egil Pedersenin ohjaamassa draamakomediassa Biru Unjárga – Fucking Uuniemi (2024) saamelaisteini Elvira uskoo, että hän on saanut alkunsa tanskalaisella hedelmöitysklinikalla. Kunnes paikalle ilmestyy hänen oikea isänsä… Pohjoissaamenkielinen elokuva on meillä suuri harvinaisuus.

Useasti palkitun islantilaisohjaaja Rúnar Rúnarssonin tarina Kahden auringonlaskun välissä kuljettaa kahden nuoren tarinaa vimmaisesti, varmasti ja lohdullisesti, auringonlaskusta auringonlaskuun. Elokuva sai kunnian avata Cannesissa Un certain regard -sarjan vuonna 2024.

Islantilaisen elokuvan kärkinimiin kuuluva Baltasar Kormákur puolestaan kertoo elokuvassaan Touch romanttisen ja koskettavan tarinan yhden miehen matkasta tämän etsiessä nuoruudenrakkauttaan 50 vuoden takaa yli maanosien. Touch on vuoden 2024 yleisömenestys Islannissa ja palkittu niin Euroopan kuin Amerikan festivaaleilla.

Ruotsalaisohjaaja Frida Kempffin Nainen ja meri (2024) on tositarina, jossa periksiantamaton Sally Bauer haastaa oman aikansa normit tavoitellessaan unelmaansa uida Englannin kanaalin yli sodan kynnyksellä. Yhteisö ympärillä ei tätä niin vain sulata.

Eurooppalainen ikkuna

Festivaalin Eurooppalainen ikkuna -sarjassa nähdään tänä vuonna hyvinkin erilaisia elokuvia, brittiläinen musiikkidokumentti siinä missä latvialainen animaatiokin. Nyt zoomataan myös Euroopan eri kolkkiin aiempaa laajemmin.

– Vaikuttaa siltä, että nykyään Suomen levitykseen uskalletaan tuoda tarjolle yhtä lailla pienten kielialueiden elokuvia – esimerkiksi hollannin- tai georgiankielisiä elokuvia – siinä missä aikaisempi tarjonta tuli pitkälti vain suurilta kielialueilta, Tarmo Hotanen sanoo.

Bernard MacMahonin dokumentti Becoming Led Zeppelin (2025) on bändin jokaisen uskollisen fanin nähtävä. Mukana on ennen näkemätöntä historiaa, live materiaalia, kokonaisia kappaleita ja henkilökohtaisia taustoja – Led Zeppelinin omin sanoin vieläpä isolta kankaalta ja huippumiksauksena.

Ruotsalais-georgialainen Levan Akin on kerännyt kunnioitettavan määrän palkintoja elokuvallaan Crossing (2024), jossa eläköitynyt opettaja Lia lähtee matkaan georgialaisesta rantakylästä rähjäisen naapurinpojan kanssa. Määränpäänä Istanbul, tavoitteena löytää kadonnut siskontytär. Oodi ihmisyydelle ja Istanbulin moninaisuudelle.

Hollantilaisohjaaja Jelle de Jongen elokuvassa Muistojen matka (2024) lähes 50 vuotta naimisissa ollut pariskunta lähtee pitkälle automatkalle halki Euroopan tapaamaan kuolemansairasta ystävää viimeisen kerran. Matka halki muuttuneen Euroopan tuo muistot mieleen, mutta se pakottaa myös kohtaamaan pahenevan muistisairauden.

Parhaan animaation Oscar-voittaja Flow (2024) on valloittanut katsojat ympäri maailman, ja se on hukutettu lukemattomiin palkintoihiin. Suuressa seikkailussa ohjaaja Gints Zilbalodis tekee kunniaa latvialaisen animaatio-osaamisen parhaille perinteille, ja eläimet saavat käyttäytyä juuri niin kuin eläimet käyttäytyvät.

32. Sinisen meren elokuvajuhlat – Blue Sea Film Festival järjestetään Raumalla 21.–24.8.2025.

Baltic Herring -lyhytelokuvakilpailu on Itämeren rantavaltioiden asukkaille tarkoitettu kilpailu, joka järjestetään tänä vuonna 31. kerran. Kilpailussa on kolme sarjaa, amatöörit, av-koulujen opiskelijat ja ammattilaiset. Kaikki kilpailevat paitsi omasta sarjojensa Silakka-Oscareista myös Golden Baltic Herring -pystistä. Kilpailualustana käyttämämme Short Film Depotin uudistuksen jälkeiset pahimmat ilmoittautumisvaikeudet ovat jo onneksi takana. Kaikki eivät silti vieläkään onnistuneet saamaan työtään perille Short Film Depotin kautta, vaan ottivat yhteyttä sähköpostitse.

Määräaikaan mennessä ilmoittautumisia saapui 134, joista kilpailuun hyväksyttiin 126 elokuvaa kahdeksasta eri Itämeren maasta. Kotimaisia elokuvia saapui 56. Saksasta tuli peräti 30 ja Puolasta 12. Kaikki tasokkaat puolalaiset elokuvakoulut ovat taas nostamassa opiskelijasarjan tasoa. Ruotsista tuli mukaan osanottajia kaikkiin sarjoihin yhteensä 9 elokuvaa. Venäläisiäkin elokuvia on taas mukana 6, mutta valtaosa jouduttiin hylkäämään. Venäläisten elokuvien kohdalla ehdoton linjauksemme on, että hyökkäyssotaa käyvän maan valtiollisten elokuvakoulujen tai hallinnon kanssa yhteistyötä tekevien studioiden tuotoksia emme tule ottamaan mukaan. Lisäksi kilpailuun tuli 7 elokuvaa Eestistä ja Norjasta, 4 Liettuasta sekä Tanskasta yksi elokuva.

Tänä vuonna kilpailun kaikkiin sarjoihin tuli jälleen mukavasti osallistujia. Amatöörisarja poti jonkinlaista anemiaa, vain 20 työtä viidestä eri maasta ilmoittautui. Kotimaisia töitä oli eniten 12. Lisäksi amatöörien paremmuudesta kisaa kolme saksalaista ja ruotsalaista elokuvaa. Eestistä ja Liettuasta tuli mukaan yksi työ. Juuri tässä sarjassa lienee taas eniten niitä, jotka eivät valitettavasti onnistuneet saamaan työtään perille.

Elokuvakouluissa pystytään jälleen antamaan laadukasta opetusta ja tarjoamaan opiskelijoille puitteet tuleville mestariohjaajille. Sarjaan ilmoitettiin 59 työtä seitsemästä eri maasta. Mukaan oli tullut paljon uusia elokuvakouluja. Ensimmäistä kertaa oli mukana mm Saamelaisalueen koulutuskeskus, mutta edelleen viesti kilpailustamme ei ole tavoittanut kunnolla Skandinavian ja Baltian maita, eikä edes oman maamme kaikkia oppilaitoksia. Suomalaisia elokuvia on mukana 24, valtaosa Aalto yliopistosta, mutta Lapin yliopistostakin tuli jälleen neljä työtä. Metropoliasta ja Arcadasta tuli pari, Turusta ja Inarista vain yksi, mutta Tampereelta tai muualta Suomesta ei tullut ainuttakaan! Saksasta saapui 16, mukana muutamia uusia kouluja. Puolasta on 12, mukana maan maineikkaita kouluja kuten Gdynian sekä Andrzej Wajdalle omistettu Łódźin ja Krzysztof Kieślowskin Sleesian elokuvakoulut. Eestistä on tullut 3, Liettuasta, Ruotsista ja Venäjältä kaksi työtä.

Ammattilaissarjassa töitä tuli kahdeksasta maasta. Kotimaisista osaajista mainittakoon Maarit Lalli ja Fabian Munsterhjelm. Ulkomaalaisista elokuvissa on mukana pari animaatioelokuvan kovaa nimeä kuten Ülo Pikkov ja Rao Heidmets. Ammattilaisarjaan hyväksyttiin kaikkiaan 47 elokuvaa, joista 20 oli kotimaisia, 12 saksalaisia, viisi norjalaista. Ruotsista tuli neljä, Eestistä kolme, Tanskasta kaksi ja Liettuasta yksi.

Esiraadit valitsevat yleisön ja kansainvälisen tuomariston katsottaviksi esityssarjat. Sarjasta riippumatta kaikki kilpailuelokuvat osallistuvat pääpalkinnon Golden Baltic Herringin tavoitteluun. Kilpailun keraamiset pienoisveistokset on valmistanut Kirsi Backman. Kilpailua on tukenut Rauman kaupunki.

Elokuvat esitetään tuomaristolle ja yleisölle Iso-Hannussa torstaina 21. 8. sekä yleisölle vielä perjantaina 22. 8. Tuttuun tapaan yleisöllä on mahdollisuus valita oma suosikkinsa. Yleisöäänestykseen osallistuneiden kesken arvotaan elokuva-aiheinen palkinto. Itämeren alueen parhaat lyhytelokuvat palkitaan lauantaina 23. 8. jolloin ratkeaa myös yleisöäänestys.

Baltic Herring Jury 2025

Cédric Ernoult, Saksa, Golden Baltic Herring -voittaja 2024

Linus Mikuta, Liettua, elokuvaohjaaja

Jack Faber, Portugali, elokuvantekijä, Raumars-taiteilija

Jolene Mok, Hong Kong, kokeellinen Raumars-taiteilija

Tämän vuoden kotimaisen ohjelmiston monen tekijän juuret ovat Satakunnassa. Elokuvia on kuvattu
niin Vanhassa Raumassa, Kodisjoella kuin Porissa. Musiikki on merkittävässä roolissa.

Bluukkariohjelmistoon 2025 on ilahduttavasti valikoitunut elokuvia, joilla on useita yhteyksiä Satakuntaan.
Monen elokuvan ohjaaja, tuottaja, näyttelijä tai lavastaja on täältä kotoisin, ja useat kuvauslokaatiot ovat
satakuntalaisille tuttuja kulmia. Kamera kulkee niin Kodisjoen maisemissa, Vanhan Rauman idyllissä kuin
Porin Kuukkarin puutalokortteleissakin. Kaikissa Satakunta-sarjan elokuvissa myös musiikilla on iso rooli,
Satakunta soi nyt valkokankaalla moniäänisenä.

Lauri-Matti Parppein vilpitön rakkaudentunnustus kotikaupunki Raumalle Jossain on valo joka ei sammu
sai juuri maailman ensi-iltansa ja erinomaisen vastaanoton Cannesin elokuvajuhlilla. Suomen ensiesitys saatiin
Bluukkareille 22.8.2025. Tekijätkin saapuvat paikalle esittelemään elokuvaansa ensi kerran sitten Cannesin! Elokuvassa romahduksen kokenut ammattihuilisti – roolissa Samuel Kujala – palaa lapsuudenkotiinsa
Raumalle ja alkaa tehdä vanhan koulukaverinsa Iiriksen kanssa uudenlaista kokeellista musiikkia. Iiriksen
roolissa on raumalaislähtöinen Anna Rosaliina Kauno, muissa rooleissa Camille Auer, Kaisa-Leena
Koskenkorva, Mari Rantasila ja Jarkko Pajunen. Elokuvassa vilahtaa myös monta muuta tuttua raumalaista
kuten Toni ”Protoni” Järvinen tai Jari ”Onde” Pelamo. Ohjaaja Parppei on myös säveltänyt ja tuottanut elokuvan musiikin, jonka näyttelijät esittävät livenä kameroiden edessä.

Taide-elokuvan Kronos Kairos ohjaajana debytoi muusikko Herra Ylppö alias Frank Mäntymäki.
Espanjassa kuvattu Kronos Kairos on absurdi komedia erosta, mustasukkaisuudesta ja veljien välisestä
yhteydestä, scifi-elementeillä maustettuna. Toista pääosaa esittää raumalaisten hyvin tuntema Toni ”Protoni”
Järvinen parinaan Mira Luoti. Aiemmin lukemattomia musiikkivideoita ohjanneen Ylpön teosta on jo
hartaasti odotettu, maailmanensi-ilta on kesäkuussa.

Paola Suhosen tuore uutuus, tunnelmallinen road movie Keskiyön auringosta ikuisuuteen tuo lisää
raumalaisväriä ohjelmistoon, sopivat kuvauslokaatiot kun löytyivät myös Kodisjoen suunnalta. Elokuva on
kuvattu 16 mm filmille, Suhoselle ominaisella true fiction -tyylillä. Matkalla pohjoiseen kahden eksyneen
rooleissa nähdään Alina Tomnikov sekä Mikael Rautasalo. Elokuvan tuottaja, muusikkona tunnettu
raumalaislähtöinen Olli Happonen tuo ohjaajan kanssa Raumalle tuliaiseksi myös musiikkia! Happosen New
Silver Girl feat. Paola Suhonen esiintyy festivaalin avajaisissa perjantai-iltana Amarillon terassilla.

Mari Rantasilan ohjaama Levoton Tuhkimo on porilaisen Dingon ja sen laulajan Neumannin tarina.
Dingomanian väkeviä vaiheita on kuvattu Porissa muun muassa Pormestarinluodolla, Kuukkarissa,
Vähäraumalla… Rooleissa nähdään Vuoden läpimurto -Jussilla palkittu Saku Taittonen, Alvari Stenbäck,
Emil Kihlström, Samuel Kujala, Valtteri Lehtinen, Mauno Terävä ja Ronja Keiramo.
Festivaalivastaava Timo Metsäjoki sanoo, että Bluukkareilla on tärkeää nostaa esiin tarinoita, jotka
kumpuavat omista lähtökohdista. Tänä vuonna Satakunta näkyy ja kuuluu kotimaisessa ohjelmistossa
poikkeuksellisen vahvasti – sekä tekijöiden että maisemien kautta.

– Blue Sea Film Festival syntyi Raumalla ja elää Raumalla – on hienoa nähdä, kuinka elokuvat palaavat
samoihin maisemiin ja tuovat mukanaan oman aikansa hengen. On upeaa nähdä miten tutut kulmat ja tarinat
saavat uusia sävyjä valkokankaalla. Nämä elokuvat puhuttelevat paikallisesti, mutta sen lisäksi ja
todistettavasti ne resonoivat laajasti, Metsäjoki korostaa.

Dokumenttielokuvia
Skönärit on Milja Viidan Lönnströmin taidemuseolle ohjaama kollaasielokuva, joka pohjaa merenkulkijoiden
itse kuvaamaan filmimateriaaliin 1960–90-luvulta. Rauman merimuseon kokoelmista peräisin olevat
arkistofilmit kuvaavat kiehtovalla tavalla kovaa työtä merellä ja skönäreiden yhteisöllisyyttä.
Porilaislähtöisen Severi Koivusalon käsikirjoittama ja ohjaama dokumentti Pepe kertoo ainutlaatuisen äänen
omaavasta muusikosta, jonka ikoniset kappaleet ovat soineet jo peräti seitsemällä eri vuosikymmenellä.
Pääosassa tietysti Pepe Willberg.

Ihan toisenlaista musiikkia tarjoaa Terjo Aaltosen ohjaama ja raumalaislähtöisen Tommi Suoknuutin
tuottama dokumenttielokuva Favela Funk Finlândia, joka seuraa suomalaisräppäreitä Rio de Janeirossa hiphop-legenda Marcelo Yukan opastamana. Paleface, Gracias, Flam ja Joonas Saartamo esiintyvät, levyttävät
ja pitävät työpajoja paikallisille nuorille, ja kielimuuri murtuu musiikin tahdissa.

Vielä lisää kotimaisia elokuvia
Teemu Nikin komedia 100 litraa sahtia on vauhdikas tarina sysmäläisen sahtisuvun sisaruksista ja 100 litran
sahtitilauksesta. Maistelu vie mennessään, ja pian onkin pelissä niin perhesuhteet kuin maine. Päärooleissa
Elina Knihtilä ja Pirjo Lonka, jotka jakoivat Tallinnan festivaalilla parhaan näysnäyttelijän palkinnon.
Kokeellisen elokuvan ystäville tarjolla on kansainvälisestikin tunnetun Mika Taanilan uusin teos
Epäonnistunut tyhjyys, kuvaus toimistotyöläisen kesälomasta helleaallon alla, lämpökameralla kuvattuna.
Samppa Batalin draamakomedia Omenavarkaat kuvaa nuorten aikuisten ystävyyden voimaa. Pääosissa Joel
Hirvonen ja parhaan sivuosa-Jussin voittanut Satu-Tuuli Karhu. Batalin Omenavarkaat-työryhmä palkittiin
myös nyt ensimmäistä kertaa myönnetyllä Vuoden ensemble -Jussilla.

Moneen otteeseen palkitun Pirjo Honkasalon ohjaama ja Pirkko Saision käsikirjoittama Orenda on kuvaus
kahden vahvan naisen, levottoman oopperalaulajan ja äkkiväärän papin kohtaamisesta. Armon ja ankaruuden
teemoja käsittelevät päärooleissa Pirkko Saisio ja Alma Pöysti.

Suomalais-brittiläisen Mikko Mäkelän Sundancen festivaalilla ensi-iltansa saanut intiimi draama Sebastian
(nimiroolissa Ruaridh Mollica) kertoo Lontoon kulttuuripiireihin pyrkivän kirjailijanalun kaksoiselämästä
maksettuna seuralaisena, salanimellä Sebastian. Mikä on kaksoiselämän hinta?

Visa Koiso-Kanttilan draama Uhma puolestaan ammentaa nuorten tosipohjaisista tarinoista. Isänsä
menettänyt ja uusioperheessä kipuileva Vilma (Ona Huczkowski) päätyy mielivaltaisesti johdettuun
nuorisokotiin. Voiko muuta kuin ottaa hatkat? Muissa rooleissa mm. Kati Outinen ja Emmi Parviainen.
Ruotsalaisen Jon Blåhedin elokuva Valitut on ensimmäinen kokonaan meänkielinen pitkä draamaelokuva.
Se kertoo vaietun tarinan 1930-luvun uskonlahkosta Tornionjokilaaksossa sekä ihmisistä, jotka se ajoi
joukkohurmokseen, tuhon partaalle. Rooleissa loistavat suomalaiset näyttelijät, muun muassa Jacob Öhrman,
Jessica Grabowsky, Elina Knihtilä, Alma Pöysti, Hannu-Pekka Björkman ja Sampo Sarkola.

Perinteisissä lastennäytöksissä nähdään Risto Räppääjä ja kaksoisolento sekä animaatioelokuva Niko ja
myrskyporojen arvoitus. Laadukasta animaatiota on luvassa lisääkin, nimittäin monesti palkittu ja parhaan
animaatioelokuvan Oscarinkin voittanut Flow. Taitavan latvialaisen animaattorin Gints Zilbalodiskin
huippuanimaatio on riemukas ja tunteikas seikkailu kaikenikäisille katsojille.

–Tämän vuoden kotimainen ohjelmisto on poikkeuksellisen monipuolinen juuri satakuntalaisten osalta, mutta
ei se kalpene kyllä missään vertailussa – päinvastoin! Mukana on niin esikoistekijöitä kuin kokeneita
ammattilaisia, ja tarjolla on sekä fiktiota, dokumenttia että rohkeaa kokeellista elokuvaa. Ja ennen kaikkea
Satakunta on elokuvamaakunta ja tämä on todellinen ylpeyden aihe, festivaalivastaava Timo Metsäjokisanoo.

32. Sinisen meren elokuvajuhlat eli Blue Sea Film Festival järjestetään Raumalla 21.–24.8.2025.
Julkaisemme alkukesän mittaan lisää mm. kansainvälisiä elokuvanostojamme – pysykää siis kuulolla!