33. Bluukkareiden valkokankaalla Raumalla 20.–23.8. nähdään kotimaisen tarjonnan lisäksi kiehtovimmat uutuudet Pohjoismaista, Euroopasta ja teemamaa Norjasta, Ukrainaa unohtamatta. Valtaosa elokuvista on Rauman ensi-iltoja.
Vuoden 2026 teemamaa on Norja
Norja-ohjelmiston avaa tänä vuonna parhaan kansainvälisen elokuvan Oscarin 2026 voittanut, Joachim Trierin Sentimental Value (2025), joka kuvaa oivaltavalla tavalla ohjaajaisän ja näyttelijä-tyttären vaikeaa suhdetta, lempeää huumoria unohtamatta. Ihmissuhteiden ihanuutta ja kurjuutta sekä monimutkaista perhedynamiikkaa pohtivat nyt useat muutkin norjalaiset.
Lilja Ingolfsdottirin ohjaama viiltävä erotarina Rakas (2024) kirkastuu modernin naisen muotokuvaksi. Arild Østin Ommundsenin melankolisessa draamakomediassa Everything Must Go (2025) sisarusten tyhjentäessä lapsuudenkotia pintaan nousevat monet muistot ja muinaiset riidat. Dag Johan Haugerudin ihmissuhdetrilogian ensimmäinen osa Sex (2024) on lämmin ja nokkela komedia, jossa kahden nuohoojan keskusteluissa perataan mieheyden kysymyksiä oman arjen keskellä. Ohjaaja Pål Öien tuore kauhu-, katastrofi- ja ekotrilleri Kraken (2026) on sitten jotain ihan muuta. Kun norjalaisista merimieslegendoista 1600-luvulta asti tunnettu jättimustekala Kraken ui näyttämölle, alkaa vuonossa tapahtua. Mukana on myös sinivalkoista osaamista: yhtenä osatuottajana on Mikko Kodisoja, puvustuksesta vastaa Janne Karjalainen ja lavastuksesta Kari Kankaanpää.
Pohjoismaiset elokuvat
Pohjoismainen sarja vie lähinaapurista kauemmaskin, ja käsittelee tavalla tai toisella hoivaa.
Mattias Johansson Skoglundin tämän kevään ensi-ilta, kauhuelokuva Hoivakoti (Ruotsi, 2025) tutustuttaa meidät hoitolaitokseen, jonka asukkaat käyttäytyvät yhä oudommin ja yövuoro kieltäytyy tulemasta töihin. Zinnini Elkingtonin draama Toinen uhri (Tanska, 2025) puolestaan kuvaa älykkäästi ja uskottavasti vajaamiehitetyn aivoyksikön hoitovirhettä rutiinioperaatiossa ja neurokirurgin tuntemaa syyllisyyttä, höystettynä ripauksella rakkautta.
Sofie Rørdamin ja Nina Paninnguaq Skydsbjerkin dokumentti Walls (Grönlanti, 2025) kuvaa elokuvaohjaajan ja vangin välille syntyvää ystävyyttä grönlantilaisessa naisvankilassa. Arktisen saaren jylhänkarujen maisemien taustaa vasten peilautuu myös Tanskan valta vaikutuksineen. Ohjaaja Maria Eriksson-Hechtin esikoisohjaus Iskunkestävä sielu (Ruotsi, 2025) valittiin vuoden parhaaksi elokuvaksi. Koskettavassa draamassa aikuisiin uskonsa menettäneen veljesparin isoveli yrittää auttaa lain väärälle puolelle suistumassa olevaa pikkuveljeä.
Färsaarelaista elokuvaa on harvemmin nähty, mutta nyt tarjolla on Pohjoismaiden neuvoston elokuvapalkinnon voittaja 2025. Sakaris Stórán ohjaama hieno draama The Last Paradise on Earth (Färsaaret, 2025) pohtii mykistävien maisemien keskellä elävän nuoren miehen valintaa jäädä tyytyväisenä kotiseudulleen, vaikka kalat ovat kadonneet ja kaverit muuttaneet muualle.
Eurooppalainen ikkuna
Jean-Luc Godardin Viimeiseen hengenvetoon (Ranska, 1960) on ranskalaisen uuden aallon elokuvan avainteoksia. Tämä klassikko esitetään nyt Bluukkareilla, ja sille on syynsä. Ohjelmistossa niin ikään nähtävä Richard Linklaterin uutuus Nouvelle Vague (Ranska/ USA, 2025) nimittäin kuvaa uudelleen klassikon synnyn. Linklaterin filmaamat, vuoden 1960 tuotannon hilpeät käänteet ovat sinänsä historiallisesti akkuraatteja, mutta samanaikaisesti kaikki on keksittyä. Oodi elokuvan ilolle!
Hieman erilaista historiaa pohtii Tim Mielantsin järkyttävä tositarina Nämä pienet asiat (Irlanti, 2025), jossa perheenisän sydän särkyy, kun hän paikallisen luostarin salaisuuksia selvittäessään päätyy katolisen kirkon aikaansaaman, irlantilaisten kollektiivisen trauman jäljille. Ohjaaja Fatih Akinin tarina Amrum – sodan viimeiset päivät lapsen silmin (Saksa, 2025) taas on koskettava kasvutarina, jossa Hitlerin kuolemasta masentunut natsimyönteinen äiti lakkaa syömästä, ja pieni poika tekee kaikkensa ruokkiakseen riutuvan äitinsä.
Takaisin tämän päivään Eurooppaan meidät tuo Cannes-voittaja, Oliver Laxen trilleri Sirȃt (Espanja, 2025). Kun isä lähtee etsimään kadonnutta tytärtään pienen poikansa kanssa Marokon erämaan villeistä reiveistä, alkaa hurja roadmovie armottomalla aavikolla tajunnanräjäyttävän soundtrackin säestämänä. Pitäkää penkistä kiinni. Marokossa on kuvattu myös Maryam Touzanin ohjaama Calle Málaga – muistojeni katu (Marokko/ Espanja, 2025), joka on elämänmakuinen ja elämänmyönteinen tarina ikänsä Tangerissa eläneestä leskiäidistä, jonka kodin tytär haluaa nyt myydä. Viehättävän vanhan rouvan pitää keksiä konsti, jos toinenkin, jos mielii jäädä kotikulmilleen.
Ukrainalaisia elokuvia
Ukrainaakaan ei ole unohdettu, tämän vuoden Bluukkari-ohjelmistossa ukrainalaisia elokuvia on kaksi. Pavlo Ostrikovin romanttinen scifi-komediassa U Are the Universe (Ukraina/ Belgia, 2025) avaruusrekan kuljettaja luulee olevansa maailmankaikkeuden viimeinen. Kunnes kuulee ranskalaisen naisen kutsun kaukaiselta avaruusasemalta… Berliinin festivaalin kilpasarjassa ensi-iltansa saanut Katerina Gornostain dokumentti Timestamp (Ukraina/ Belgia/ Hollanti/ Ranska, 2025) puolestaan rakentaa mosaiikin, joka kuvaa opettajien ja oppilaiden nykyarkea eri puolilla Ukrainaa. Koulutus on inhimillisen yhteiskunnan tukipilari ja siitä pidetään kiinni sodankin olosuhteissa, viimeiseen asti.
Kotimaiset fiktiot
Useat uudet kotimaiset elokuvat pohtivat nyt ihmissuhteita, ja terapialle on tarvetta. Viron rannikolla kuvatussa komediallisessa draamassa Terapia (Suomi, 2025) parisuhdeleirille suuntaavat pariskunnat ja heidän terapeuttinsa päätyvät törmäyskurssille itsensä ja suhteidensa kanssa. Paavo Westerbergin ohjaaman fiktion päärooleissa nähdään muun muassa Tommi Korpela ja Pihla Viitala. Terapian alkukuvana esitetään vuoden 2026 Oscar-kisassa lyhytelokuvien lyhytlistalle asti edennyt lyhytelokuva Sukkahousut (Suomi, 2025), jonka on ohjannut Fabian Munsterhjelm ja jonka päärooleissa loistavat Samppa Batal ja Satu-Tuuli Karhu.
Terapeutin ja asiakkaan ongelmallinen suhde, kipeät muistot ja pakkomielteinen suhde nousevat esiin Josefina Rautiaisen esikoispitkässä Huutamisen taito (Suomi, 2025). Päärooleissa vakuuttavat Jonna Järnefelt ja Alina Tomnikov. Aleksi Salmenperän ohjaama Isänpäivä (Suomi, 2025) on taas rehti tragikomedia elämässä pärjäämisen mittareista sekä isyyden selvittämisestä. Päärooleissa ovat tosielämänkin ystävykset Tommi Korpela ja Tomi Lindfors.
Markus Lehmusruusun scifi-elokuvassa Orava (Suomi/ Saksa/ Alankomaat, 2025) painitaan sitten ihan toisenlaisten ongelmien kanssa, joskus tulevaisuudessa. Absurdissa tarinassa orava masentuu ja Pasi rakastuu. Päärooleissa ovat Miro Lopperi ja Mimosa Willamo.
Lastenelokuvia
Juha Wuolijoen ohjauksessa Vinskin seikkailut ovat edenneet jo kakkososaan, ja Vinski 2 -elokuvan nimiosaa näyttelee edelleen Kuura Rossi. Nyt kun näkymättömyyspulveri on varastettu, saa Vinski venyä noudattaakseen Apteekkarin ohjeita, jotta Hömpstad saataisiin pelastettua julmilta roistoilta.
Joona Tenan ohjaama Supermarsu ja suuri huijaus (2025) puolestaan on ekologisten kysymysten äärellä, sillä nyt kaikkia huolettaa lähimetsän ja siellä asuvan pörröhännän kohtalo. Voidaanko ne pelastaa, kun Supermarsuksi muuttuvan Emilian supervoimien lähdekin joutuu vääriin käsiin?
Kotimaisia dokumenttielokuvia
Bluukkari-ohjelmistossa korjataan nyt hyvän dokumenttivuoden satoa. Dokumentissa Kapina elämän puolesta (2025) Saku Soukka vie meidät tapahtumien ytimeen ja kuvaa Elokapina-yhteisöä sisältäpäin. Minkä hinnan saa maksaa, kun käy vallitsevia normeja vastaan?
Milja Viita on kuvannut Ihmisiä sunnuntaina (2025) mykkäfilmeistä tutulla, käsin veivattavalla kameralla. Viita teki jokaisesta kuvaamastaan ihmisestä aina yhden filmirullan pituisen muotokuvan. Sanoja ei tarvita, kaiken keskiössä on ajan vääjäämätön kulku ja elämän hauraus.
Jukka Kärkkäisen Kappale kauneinta suomea – The Beauty of Errors (2025) on kuvaus perheestä, jonka elämä on täynnä haasteita, mutta myös paljon rakkautta ja lämpöä. Alkukuvana esitetään Kärkkäisen lyhytelokuva Puskee veemäiseen paikkaan – The Beauty of Automobiles. Kärkkäinen keräsi näillä dokumenteillaan Tampereen elokuvajuhlien kaikki tärkeimmät palkinnot tänä vuonna. Palkittu on myös Sami Sänpäkkilän Anssi Kasitonnin maailma (2025), humoristinen ja lämmin tarina Ars Fennica -palkitusta taiteilijasta, joka tekee kaiken omalla tavallaan, mieluiten omin käsin.
Musiikkidokumentteja ohjelmistossa on kaksi. Mika Kaurismäen Every Note You Play (2025) ”tekee uskomattoman vaikeasta musiikista hämmästyttävän kiinnostavaa”, kun 16 huippumuusikkoa kokoontuu kolmen päivän sessioon yleisön eteen, ilman ohjeita tai suunnitelmaa. Tahvo Hirvonen ja Anne Lakanen puolestaan ovat taltioineet Tuomari Nurmio – 13 kylmää laulua -konsertin, jossa kuullaan valitettavan ajankohtaisia lauluja Nurmion katalogista 40 vuoden ajalta. Bluukkareilla kuullaan elokuvan karaokeversio!