Baltic Herring -lyhytelokuvakilpailu on Itämeren rantavaltioiden asukkaille tarkoitettu kilpailu, joka järjestetään tänä vuonna 31. kerran. Kilpailussa on kolme sarjaa, amatöörit, av-koulujen opiskelijat ja ammattilaiset. Kaikki kilpailevat paitsi omasta sarjojensa Silakka-Oscareista myös Golden Baltic Herring -pystistä. Kilpailualustana käyttämämme Short Film Depotin uudistuksen jälkeiset pahimmat ilmoittautumisvaikeudet ovat jo onneksi takana. Kaikki eivät silti vieläkään onnistuneet saamaan työtään perille Short Film Depotin kautta, vaan ottivat yhteyttä sähköpostitse.

Määräaikaan mennessä ilmoittautumisia saapui 134, joista kilpailuun hyväksyttiin 126 elokuvaa kahdeksasta eri Itämeren maasta. Kotimaisia elokuvia saapui 56. Saksasta tuli peräti 30 ja Puolasta 12. Kaikki tasokkaat puolalaiset elokuvakoulut ovat taas nostamassa opiskelijasarjan tasoa. Ruotsista tuli mukaan osanottajia kaikkiin sarjoihin yhteensä 9 elokuvaa. Venäläisiäkin elokuvia on taas mukana 6, mutta valtaosa jouduttiin hylkäämään. Venäläisten elokuvien kohdalla ehdoton linjauksemme on, että hyökkäyssotaa käyvän maan valtiollisten elokuvakoulujen tai hallinnon kanssa yhteistyötä tekevien studioiden tuotoksia emme tule ottamaan mukaan. Lisäksi kilpailuun tuli 7 elokuvaa Eestistä ja Norjasta, 4 Liettuasta sekä Tanskasta yksi elokuva.

Tänä vuonna kilpailun kaikkiin sarjoihin tuli jälleen mukavasti osallistujia. Amatöörisarja poti jonkinlaista anemiaa, vain 20 työtä viidestä eri maasta ilmoittautui. Kotimaisia töitä oli eniten 12. Lisäksi amatöörien paremmuudesta kisaa kolme saksalaista ja ruotsalaista elokuvaa. Eestistä ja Liettuasta tuli mukaan yksi työ. Juuri tässä sarjassa lienee taas eniten niitä, jotka eivät valitettavasti onnistuneet saamaan työtään perille.

Elokuvakouluissa pystytään jälleen antamaan laadukasta opetusta ja tarjoamaan opiskelijoille puitteet tuleville mestariohjaajille. Sarjaan ilmoitettiin 59 työtä seitsemästä eri maasta. Mukaan oli tullut paljon uusia elokuvakouluja. Ensimmäistä kertaa oli mukana mm Saamelaisalueen koulutuskeskus, mutta edelleen viesti kilpailustamme ei ole tavoittanut kunnolla Skandinavian ja Baltian maita, eikä edes oman maamme kaikkia oppilaitoksia. Suomalaisia elokuvia on mukana 24, valtaosa Aalto yliopistosta, mutta Lapin yliopistostakin tuli jälleen neljä työtä. Metropoliasta ja Arcadasta tuli pari, Turusta ja Inarista vain yksi, mutta Tampereelta tai muualta Suomesta ei tullut ainuttakaan! Saksasta saapui 16, mukana muutamia uusia kouluja. Puolasta on 12, mukana maan maineikkaita kouluja kuten Gdynian sekä Andrzej Wajdalle omistettu Łódźin ja Krzysztof Kieślowskin Sleesian elokuvakoulut. Eestistä on tullut 3, Liettuasta, Ruotsista ja Venäjältä kaksi työtä.

Ammattilaissarjassa töitä tuli kahdeksasta maasta. Kotimaisista osaajista mainittakoon Maarit Lalli ja Fabian Munsterhjelm. Ulkomaalaisista elokuvissa on mukana pari animaatioelokuvan kovaa nimeä kuten Ülo Pikkov ja Rao Heidmets. Ammattilaisarjaan hyväksyttiin kaikkiaan 47 elokuvaa, joista 20 oli kotimaisia, 12 saksalaisia, viisi norjalaista. Ruotsista tuli neljä, Eestistä kolme, Tanskasta kaksi ja Liettuasta yksi.

Esiraadit valitsevat yleisön ja kansainvälisen tuomariston katsottaviksi esityssarjat. Sarjasta riippumatta kaikki kilpailuelokuvat osallistuvat pääpalkinnon Golden Baltic Herringin tavoitteluun. Kilpailun keraamiset pienoisveistokset on valmistanut Kirsi Backman. Kilpailua on tukenut Rauman kaupunki.

Elokuvat esitetään tuomaristolle ja yleisölle Iso-Hannussa torstaina 21. 8. sekä yleisölle vielä perjantaina 22. 8. Tuttuun tapaan yleisöllä on mahdollisuus valita oma suosikkinsa. Yleisöäänestykseen osallistuneiden kesken arvotaan elokuva-aiheinen palkinto. Itämeren alueen parhaat lyhytelokuvat palkitaan lauantaina 23. 8. jolloin ratkeaa myös yleisöäänestys.

Baltic Herring Jury 2025

Cédric Ernoult, Saksa, Golden Baltic Herring -voittaja 2024

Linus Mikuta, Liettua, elokuvaohjaaja

Jack Faber, Portugali, elokuvantekijä, Raumars-taiteilija

Jolene Mok, Hong Kong, kokeellinen Raumars-taiteilija

Tämän vuoden kotimaisen ohjelmiston monen tekijän juuret ovat Satakunnassa. Elokuvia on kuvattu
niin Vanhassa Raumassa, Kodisjoella kuin Porissa. Musiikki on merkittävässä roolissa.

Bluukkariohjelmistoon 2025 on ilahduttavasti valikoitunut elokuvia, joilla on useita yhteyksiä Satakuntaan.
Monen elokuvan ohjaaja, tuottaja, näyttelijä tai lavastaja on täältä kotoisin, ja useat kuvauslokaatiot ovat
satakuntalaisille tuttuja kulmia. Kamera kulkee niin Kodisjoen maisemissa, Vanhan Rauman idyllissä kuin
Porin Kuukkarin puutalokortteleissakin. Kaikissa Satakunta-sarjan elokuvissa myös musiikilla on iso rooli,
Satakunta soi nyt valkokankaalla moniäänisenä.

Lauri-Matti Parppein vilpitön rakkaudentunnustus kotikaupunki Raumalle Jossain on valo joka ei sammu
sai juuri maailman ensi-iltansa ja erinomaisen vastaanoton Cannesin elokuvajuhlilla. Suomen ensiesitys saatiin
Bluukkareille 22.8.2025. Tekijätkin saapuvat paikalle esittelemään elokuvaansa ensi kerran sitten Cannesin! Elokuvassa romahduksen kokenut ammattihuilisti – roolissa Samuel Kujala – palaa lapsuudenkotiinsa
Raumalle ja alkaa tehdä vanhan koulukaverinsa Iiriksen kanssa uudenlaista kokeellista musiikkia. Iiriksen
roolissa on raumalaislähtöinen Anna Rosaliina Kauno, muissa rooleissa Camille Auer, Kaisa-Leena
Koskenkorva, Mari Rantasila ja Jarkko Pajunen. Elokuvassa vilahtaa myös monta muuta tuttua raumalaista
kuten Toni ”Protoni” Järvinen tai Jari ”Onde” Pelamo. Ohjaaja Parppei on myös säveltänyt ja tuottanut elokuvan musiikin, jonka näyttelijät esittävät livenä kameroiden edessä.

Taide-elokuvan Kronos Kairos ohjaajana debytoi muusikko Herra Ylppö alias Frank Mäntymäki.
Espanjassa kuvattu Kronos Kairos on absurdi komedia erosta, mustasukkaisuudesta ja veljien välisestä
yhteydestä, scifi-elementeillä maustettuna. Toista pääosaa esittää raumalaisten hyvin tuntema Toni ”Protoni”
Järvinen parinaan Mira Luoti. Aiemmin lukemattomia musiikkivideoita ohjanneen Ylpön teosta on jo
hartaasti odotettu, maailmanensi-ilta on kesäkuussa.

Paola Suhosen tuore uutuus, tunnelmallinen road movie Keskiyön auringosta ikuisuuteen tuo lisää
raumalaisväriä ohjelmistoon, sopivat kuvauslokaatiot kun löytyivät myös Kodisjoen suunnalta. Elokuva on
kuvattu 16 mm filmille, Suhoselle ominaisella true fiction -tyylillä. Matkalla pohjoiseen kahden eksyneen
rooleissa nähdään Alina Tomnikov sekä Mikael Rautasalo. Elokuvan tuottaja, muusikkona tunnettu
raumalaislähtöinen Olli Happonen tuo ohjaajan kanssa Raumalle tuliaiseksi myös musiikkia! Happosen New
Silver Girl feat. Paola Suhonen esiintyy festivaalin avajaisissa perjantai-iltana Amarillon terassilla.

Mari Rantasilan ohjaama Levoton Tuhkimo on porilaisen Dingon ja sen laulajan Neumannin tarina.
Dingomanian väkeviä vaiheita on kuvattu Porissa muun muassa Pormestarinluodolla, Kuukkarissa,
Vähäraumalla… Rooleissa nähdään Vuoden läpimurto -Jussilla palkittu Saku Taittonen, Alvari Stenbäck,
Emil Kihlström, Samuel Kujala, Valtteri Lehtinen, Mauno Terävä ja Ronja Keiramo.
Festivaalivastaava Timo Metsäjoki sanoo, että Bluukkareilla on tärkeää nostaa esiin tarinoita, jotka
kumpuavat omista lähtökohdista. Tänä vuonna Satakunta näkyy ja kuuluu kotimaisessa ohjelmistossa
poikkeuksellisen vahvasti – sekä tekijöiden että maisemien kautta.

– Blue Sea Film Festival syntyi Raumalla ja elää Raumalla – on hienoa nähdä, kuinka elokuvat palaavat
samoihin maisemiin ja tuovat mukanaan oman aikansa hengen. On upeaa nähdä miten tutut kulmat ja tarinat
saavat uusia sävyjä valkokankaalla. Nämä elokuvat puhuttelevat paikallisesti, mutta sen lisäksi ja
todistettavasti ne resonoivat laajasti, Metsäjoki korostaa.

Dokumenttielokuvia
Skönärit on Milja Viidan Lönnströmin taidemuseolle ohjaama kollaasielokuva, joka pohjaa merenkulkijoiden
itse kuvaamaan filmimateriaaliin 1960–90-luvulta. Rauman merimuseon kokoelmista peräisin olevat
arkistofilmit kuvaavat kiehtovalla tavalla kovaa työtä merellä ja skönäreiden yhteisöllisyyttä.
Porilaislähtöisen Severi Koivusalon käsikirjoittama ja ohjaama dokumentti Pepe kertoo ainutlaatuisen äänen
omaavasta muusikosta, jonka ikoniset kappaleet ovat soineet jo peräti seitsemällä eri vuosikymmenellä.
Pääosassa tietysti Pepe Willberg.

Ihan toisenlaista musiikkia tarjoaa Terjo Aaltosen ohjaama ja raumalaislähtöisen Tommi Suoknuutin
tuottama dokumenttielokuva Favela Funk Finlândia, joka seuraa suomalaisräppäreitä Rio de Janeirossa hiphop-legenda Marcelo Yukan opastamana. Paleface, Gracias, Flam ja Joonas Saartamo esiintyvät, levyttävät
ja pitävät työpajoja paikallisille nuorille, ja kielimuuri murtuu musiikin tahdissa.

Vielä lisää kotimaisia elokuvia
Teemu Nikin komedia 100 litraa sahtia on vauhdikas tarina sysmäläisen sahtisuvun sisaruksista ja 100 litran
sahtitilauksesta. Maistelu vie mennessään, ja pian onkin pelissä niin perhesuhteet kuin maine. Päärooleissa
Elina Knihtilä ja Pirjo Lonka, jotka jakoivat Tallinnan festivaalilla parhaan näysnäyttelijän palkinnon.
Kokeellisen elokuvan ystäville tarjolla on kansainvälisestikin tunnetun Mika Taanilan uusin teos
Epäonnistunut tyhjyys, kuvaus toimistotyöläisen kesälomasta helleaallon alla, lämpökameralla kuvattuna.
Samppa Batalin draamakomedia Omenavarkaat kuvaa nuorten aikuisten ystävyyden voimaa. Pääosissa Joel
Hirvonen ja parhaan sivuosa-Jussin voittanut Satu-Tuuli Karhu. Batalin Omenavarkaat-työryhmä palkittiin
myös nyt ensimmäistä kertaa myönnetyllä Vuoden ensemble -Jussilla.

Moneen otteeseen palkitun Pirjo Honkasalon ohjaama ja Pirkko Saision käsikirjoittama Orenda on kuvaus
kahden vahvan naisen, levottoman oopperalaulajan ja äkkiväärän papin kohtaamisesta. Armon ja ankaruuden
teemoja käsittelevät päärooleissa Pirkko Saisio ja Alma Pöysti.

Suomalais-brittiläisen Mikko Mäkelän Sundancen festivaalilla ensi-iltansa saanut intiimi draama Sebastian
(nimiroolissa Ruaridh Mollica) kertoo Lontoon kulttuuripiireihin pyrkivän kirjailijanalun kaksoiselämästä
maksettuna seuralaisena, salanimellä Sebastian. Mikä on kaksoiselämän hinta?

Visa Koiso-Kanttilan draama Uhma puolestaan ammentaa nuorten tosipohjaisista tarinoista. Isänsä
menettänyt ja uusioperheessä kipuileva Vilma (Ona Huczkowski) päätyy mielivaltaisesti johdettuun
nuorisokotiin. Voiko muuta kuin ottaa hatkat? Muissa rooleissa mm. Kati Outinen ja Emmi Parviainen.
Ruotsalaisen Jon Blåhedin elokuva Valitut on ensimmäinen kokonaan meänkielinen pitkä draamaelokuva.
Se kertoo vaietun tarinan 1930-luvun uskonlahkosta Tornionjokilaaksossa sekä ihmisistä, jotka se ajoi
joukkohurmokseen, tuhon partaalle. Rooleissa loistavat suomalaiset näyttelijät, muun muassa Jacob Öhrman,
Jessica Grabowsky, Elina Knihtilä, Alma Pöysti, Hannu-Pekka Björkman ja Sampo Sarkola.

Perinteisissä lastennäytöksissä nähdään Risto Räppääjä ja kaksoisolento sekä animaatioelokuva Niko ja
myrskyporojen arvoitus. Laadukasta animaatiota on luvassa lisääkin, nimittäin monesti palkittu ja parhaan
animaatioelokuvan Oscarinkin voittanut Flow. Taitavan latvialaisen animaattorin Gints Zilbalodiskin
huippuanimaatio on riemukas ja tunteikas seikkailu kaikenikäisille katsojille.

–Tämän vuoden kotimainen ohjelmisto on poikkeuksellisen monipuolinen juuri satakuntalaisten osalta, mutta
ei se kalpene kyllä missään vertailussa – päinvastoin! Mukana on niin esikoistekijöitä kuin kokeneita
ammattilaisia, ja tarjolla on sekä fiktiota, dokumenttia että rohkeaa kokeellista elokuvaa. Ja ennen kaikkea
Satakunta on elokuvamaakunta ja tämä on todellinen ylpeyden aihe, festivaalivastaava Timo Metsäjokisanoo.

32. Sinisen meren elokuvajuhlat eli Blue Sea Film Festival järjestetään Raumalla 21.–24.8.2025.
Julkaisemme alkukesän mittaan lisää mm. kansainvälisiä elokuvanostojamme – pysykää siis kuulolla!

Lauri-Matti Parppein anteeksipyytelemätön esikoisohjaus on vilpitön rakkaudentunnustus Raumalle.

Parppein ohjaama ja käsikirjoittama esikoiselokuva Jossain on valo joka ei sammu sai maailmanensi-iltansa 19.5. Cannesin elokuvajuhlilla. Se esitettiin festivaalin independent-elokuvien ACID-sarjassa, jonka 9 elokuvaa valittiin tänä vuonna yli 600 hakijan joukosta.

Suomen ensiesitys nähdään elokuussa 32. Blue Sea Film Festivalilla Raumalla, jonne myös tekijät saapuvat esittelemään elokuvaansa seuraavaksi Cannesin elokuvajuhlien jälkeen!

Hyvin menneiden näytösten jälkeen Cannesista tavoitettu Parppei kertoo, että on hienoa esittää elokuva ensimmäisenä juuri Raumalla, mistä kaikki oma tekeminen on saanut alkunsa. Ohjaajan mukaan Rauma on täynnä kuvauksellista kauneutta, mutta elokuvaan hän valitsi itselleen tärkeät ja kiinnostavat paikat, jotka eivät varsinaisesti muistuta matkailumainoksia. Oma historia kaupungissa myös auttoi paljon, kun kohtaukset jo käsikirjoitusvaiheessa oli sijoitettu oikeisiin paikkoihin, hän sanoo.
Elokuva on kuvattu Raumalla, jonne kaikki tarinan tapahtumat on myös kirjoitettu. Rakkaus ohjaajan kotikaupunki Raumaan näkyykin kaikisssa kuvissa, niin Vanhan Rauman idyllissä kuin seinällä roikkuvassa Klustermus-festivaalin julisteessa.

Elokuvan musiikki livenä kameroiden edessä
Elokuvassa romahduksen kokenut ammattihuilisti Pauli (Samuel Kujala) palaa lapsuudenkotiinsa Raumalle ja tapaa vanhan koulukaverinsa Iiriksen (Anna Rosaliina Kauno). Sinnikäs Iiris taivuttelee Paulin mukaansa tekemään outoa musiikkia, ja pian perfektionisti Pauli alkaa löytää lohtua kummallisista äänistä ja omalaatuisesta ystävyydestä. Pääpari Samuel Kujalan ja Anna Rosaliina Kaunon lisäksi muissa rooleissa nähdään Camille Auer, Kaisa-Leena Koskenkorva, Mari Rantasila ja Jarkko Pajunen.
Tuottaja on Parppein kanssa pitkään työskennellyt Ilona Tolmunen Made-tuotantoyhtiöstä, ja levittäjä B-Plan Distribution, joka tuo elokuvan valkokankaille kautta maan 12. syyskuuta.

Ohjaaja on tunnettu myös muusikkona, Musta valo -bändistä sekä raumalaisen telakalla olevan Klustermus-festivaalin yhtenä perustajana. Hän on säveltänyt ja tuottanut elokuvan musiikin, jolla on tarinassa tärkeä rooli. Perinteistä taustamusiikkia ei ole lainkaan, vaan musikaalisesti lahjakkaat näyttelijät esittävät musiikin livenä kameroiden edessä. Kiinnostavia ääniä on haettu improvisoimalla.

Ohjaajan sanoin
Pienellä paikkakunnalla tehty taide voi olla verrattoman merkityksellistä sekä tekijöille itselleen että koko yhteisölle heidän ympärillään. Lopputulosta tärkeämpää on tekemisen luoma yhteys ja ystävyys. Oman elämäni se pelasti, ja samoin se pelastaa elokuvassa myös Paulin, Iiriksen ja Sinin.
–Elokuva on tehty omasta, epäilemättä vähän oudosta näkökulmasta Raumaan ja toivon, että se inspiroi myös muita kertomaan omia tarinoitaan omista lähtökohdistaan.

Parppei kertoo, että Blue Sea Film Festivalilla on ollut hänen omalle elokuvantuntemukselleen suuri merkitys; ennen suoratoistopalveluita elokuvien näkeminen oli haastavampaa. Myös festivaalin kansainvälinen lyhytelokuvakilpailu on hänelle tuttu: Lauri-Matti voitti Baltic Herring -kilpailun opiskelijasarjan vuonna 2011 elokuvallaan Eräänlainen rakkaustarina, lyhytelokuva Viimeinen päivä taas palkittiin parhaasta elokuvamusiikista.

Bluukkareille Sinä olet aina tervetullut

Tervetuloa kotiin Lauri-Matti! Ei tätä oikein tämän paremmin voi sanoittaa, festivaalivastaava Timo Metsäjoki sanoo.

– Tässä toivotuksessa yhdistyy moni asia. Bluukkareiden festivaaliyhteisö on meille yhtä merkittävä kuin Parppeille on ollut hänen oma yhteisönsä Raumalla. Se on ystävyyttä ja se on elokuvaheimoutta. On mahtavaa, että Lauri-Matin elokuva esitetään ensi kerran suomalaisyleisölle juuri meillä täällä Raumalla, Metsäjoki kiteyttää.

32. Sinisen meren elokuvajuhlat eli Blue Sea Film Festival järjestetään Raumalla 21.–24.8.2025.
Bluukkareiden tämän vuoden ohjelmistoon valikoitui muitakin elokuvia, joista löytyy vahva kytkös niin musiikkiin kuin Satakuntaankin. Satakunta-sarjan muut elokuvat sekä festivaalin kotimainen ohjelmisto julkaistaan pian – seuratkaapa tiedotusta!