AJANKOHTAISTA

Elokuvia ja ilmaiskeikkoja: Blue Sea Film Festivalin lavalle kipuaa tänä vuonna elokuvista tuttuja nimiä – mm. Mari Rantasila, Mika Rättö, Paola Suhonen & Olli Happonen sekä Tommi ”Flam” Suoknuuti

By | Yleinen

Elokuvia ja ilmaiskeikkoja: Blue Sea Film Festivalin lavalle kipuaa tänä vuonna elokuvista tuttuja nimiä – mm. Mari Rantasila, Mika Rättö, Paola Suhonen & Olli Happonen sekä Tommi ”Flam” Suoknuuti

Bluukkarit tarjoilee elokuvien ohessa todella kovan kattauksen musiikkimaailman helmiä täysin ilmaiseksi keskellä Vanhaa Raumaa 22. & 23. elokuuta.

****

32. Blue Sea Film Festivalin rytmi alkaa sykkiä festivaalitunnelmaa esiintyjien osalta perjantaina 22.8., kun festivaalikeskus Amarillon Kukko-lavalle kipuaa jälleen useita monipuolisia esiintyjiä yleisön ihmeteltäväksi täysin ilmaiseksi. Tällä kertaa takuuvarmaa on se, että artistit vievät kuulijansa musikaaliselle matkalle myös elokuvien maailmaan.

Perjantaina 22.8. klo 18–24 | Avajaisjuhlat

· Pläkkploosarit – Raumalta lähtöisin oleva puhallinorkesteri, joka tuo mukaan iloista ja tarttuvaa festarifiilistä. Kun puhaltimet soivat, voi olla varma, että Bluukkarit ovat käynnissä.

· New Silver Girl feat. Paola Suhonen – Helsinki-indien uusin rakkaus: bändi nauhoitti uuden albuminsa Abbey Road -studiossa. Orkesterin voima Olli Happonen on Raumalta lähtöisin. Tällä kertaa lavalle yhdessä bändin kanssa nousee myös the one and only Paola Suhonen!

· The Salt$hakers – Rauman seminaarimäeltä kajahtaa, kun opettajakoulutuslaitokselta kum-puava The Salt$hakers tarjoilee loppuillan bile- ja tanssimenon!

Lauantaina 23.8. klo 18–24 | Katkitaiteellinen ehtoo

· 6kulma! – Helsinkiläinen rap-duo, jonka muodostavat Hazard ja Hugo Toosi ja jonka tyyli yhdistää mukaansatempaavia kertosäkeitä moderniin flow’hun. Lavalla perkussioissa myös raumalaislähtöinen Tommi ”Flam” Suoknuuti.

· Mari Rantasila – Monilahjakas artisti ja näyttelijä, uskomaton ääni sekä lämmin ja välitön esiintyjä – Mari Rantasila ei turhia esittelyjä kaipaa.

· Kuusumun Profeetta – Porilainen kulttiyhtye, joka sekoittaa progressiivista rockia, folkia ja psykedeliaa. Keulahahmo Mika Rättö johtaa bändiä, jonka koskettavat sanoitukset ja omintakeinen soundi ovat vakiinnuttaneet paikkansa vaihtoehtomusiikin kentässä.

– Nyt on kattaus, jollaista Raumalle ei ole hetkeen nähty. En äkkiseltäni muista vuotta, jolloin elokuvavieraiden joukossa olisi ollut näin paljon muusikoita myös. Parasta tietysti se, että he haluavat tulla meille niin elokuvavieraana kuin artisteinakin, festivaalivastaava Timo Metsäjoki iloitsee.

Esiintyjien joukossa on myös paljon satakuntalaista osaamista, jota kuitenkin yllättävän harvoin pääsee kuulemaan samassa paikassa tai samalla keikalla.

– Satakunta-sarja näkyy niin elokuvissa kuin festivaalin lavalla. Olemme pitäneet iltabileemme ilmaisina jo useampana vuotena ja sama linja jatkuu, joten tervetuloa joukolla niin elokuviin kuin juhlimaan kanssamme, Metsäjoki kutsuu.

Blue Sea Film Festivalin räsymatoille, jokainen on tervetullut sellaisena kuin on!

Tule kokemaan lämmin kesäilta, elokuvan taikaa ja elokuvallista musiikkia historiallisessa Vanhassa Raumassa! Kaikki keikat festivaalikeskus Amarillon Kukko-lavalla perjantaina 22.8. ja lauantaina 23.8. Kaikkiin vapaa pääsy.

Ohjaajavieras Liettuasta tuo terveiset Baltiasta – muu kansainvälinen ohjelmisto tarjoaa elokuvaelämyksiä animaatiosta musiikkidokumentteihin

By | Yleinen

32. Blue Sea Film Festivalin kansainvälisen ohjelmiston palkitut uutuudet vievät katsojan Liettuasta Hollantiin ja Skandinaviasta Turkkiin. Ohjaaja Linas Mikuta saapuu festivaalin vieraaksi.

*****

Teemamaa Liettua

Blue Sea Film Festivalin 2025 teemamaa on Liettua, meillä harvoin nähtyjä liettualaisia elokuvia on ohjelmistossa neljä. Bluukkareiden festivaaliohjelmistoja pitkään suunnitellut Tarmo Hotanen kertoo, että nousussa olleen liettualaisen elokuvan kansainvälisen menestyksen myötä voidaan puhua jo Liettuan elokuvan uudesta aallosta. Kansainvälistä menestystä ja palkintoja ovat niittäneet muun muassa ohjelmistossa olevat elokuvat Drowning Dry (Liettuan Oscar-ehdokas) sekä useilla festivaaleilla kautta maailman palkittu Toxic.

Saulè Blivautén esikoisohjaus Toxic (2024) seuraa kahden teinitytön elämää mallikoulussa, kun he etsivät omaa identiteettiään sekä tietä ulos tylsästä kotikaupungista toksisten kauneusihanteiden ja myrkyllisten ihmissuhteiden maailmassa.

Laurynas Bareišan draamassa Drowning Dry (2024) kahden perheen lomaviikonloppu maalla saa synkän käänteen. Kahden sisaruksen yritys jatkaa elämää yllättävän onnettomuuden jälkeen vaatii kuitenkin veronsa.

Ohjaajien Lina Lužytė ja Nerijus Milerius hyytävässä trillerissä Johatsu (2024) ruumishuoneella työskentelevä nuori nainen lähtee selvittämään jo kertaalleen tunnistetun kuolleen merimiehen todellista henkilöllisyyttä. Miten henkilö voi kadota jälkiä jättämättä?

Linas Mikutan Paradise Not Lost (2024) -dokumenttielokuvassa autistinen teinipoika Gabriel joutuu todistamaan vanhempiensa avioliiton hidasta romahtamista, mikä tuo jälleen yhden uuden koettelemuksen hänen elämäänsä. Ohjaaja Linas Mikuta saapuu festivaalin vieraaksi, ja hän on myös yksi festivaalin Baltic Herring -lyhytelokuvakilpailun kansainvälisistä tuomareista.

Pohjoismaiset elokuvat

Festivaalin perinteisessä pohjoismaisten elokuvien sarjassa nähdään tänä vuonna kaksi elokuvaa Islannista sekä elokuvia Norjasta, Ruotsista ja Saamenmaalta.

– Norjalaiset elokuvat alkavat olla nykyään laadun tae. Kysymys ei ole tällä kertaa siitä, että olisi sijoitettu reippaasti rahaa ja mahdollistettu elokuvien tekeminen, vaan norjalaisten lahjakkuuksien määrä on poikkeuksellinen, arvioi Tarmo Hotanen tämän vuoden pohjoismaisen parhaimmiston sarjaa.

Norjan Oscar-ehdokas Vanhempainilta (2024) on esikoisohjaajansa täysosuma, josta löytyy niin mustaa huumoria, piinaavaa jännitystä kuin tunnetiloja laidasta laitaan ja vähän ylikin. Lahjakkuus tuntuu periytyvän, sillä ohjaaja Halfdan Ullmann Tondelin isovanhemmat sattuvat olemaan Ingmar Bergman ja Liv Ullman. Elokuvan pääroolissa puolestaan loistava ja hämmentävä Renate Reinsve tekee roolityön, joka ei ihan heti unohdu.

Toronton festivaalilla ensi-iltansa saanut, norjalaisen Egil Pedersenin ohjaamassa draamakomediassa Biru Unjárga – Fucking Uuniemi (2024) saamelaisteini Elvira uskoo, että hän on saanut alkunsa tanskalaisella hedelmöitysklinikalla. Kunnes paikalle ilmestyy hänen oikea isänsä… Pohjoissaamenkielinen elokuva on meillä suuri harvinaisuus.

Useasti palkitun islantilaisohjaaja Rúnar Rúnarssonin tarina Kahden auringonlaskun välissä kuljettaa kahden nuoren tarinaa vimmaisesti, varmasti ja lohdullisesti, auringonlaskusta auringonlaskuun. Elokuva sai kunnian avata Cannesissa Un certain regard -sarjan vuonna 2024.

Islantilaisen elokuvan kärkinimiin kuuluva Baltasar Kormákur puolestaan kertoo elokuvassaan Touch romanttisen ja koskettavan tarinan yhden miehen matkasta tämän etsiessä nuoruudenrakkauttaan 50 vuoden takaa yli maanosien. Touch on vuoden 2024 yleisömenestys Islannissa ja palkittu niin Euroopan kuin Amerikan festivaaleilla.

Ruotsalaisohjaaja Frida Kempffin Nainen ja meri (2024) on tositarina, jossa periksiantamaton Sally Bauer haastaa oman aikansa normit tavoitellessaan unelmaansa uida Englannin kanaalin yli sodan kynnyksellä. Yhteisö ympärillä ei tätä niin vain sulata.

Eurooppalainen ikkuna

Festivaalin Eurooppalainen ikkuna -sarjassa nähdään tänä vuonna hyvinkin erilaisia elokuvia, brittiläinen musiikkidokumentti siinä missä latvialainen animaatiokin. Nyt zoomataan myös Euroopan eri kolkkiin aiempaa laajemmin.

– Vaikuttaa siltä, että nykyään Suomen levitykseen uskalletaan tuoda tarjolle yhtä lailla pienten kielialueiden elokuvia – esimerkiksi hollannin- tai georgiankielisiä elokuvia – siinä missä aikaisempi tarjonta tuli pitkälti vain suurilta kielialueilta, Tarmo Hotanen sanoo.

Bernard MacMahonin dokumentti Becoming Led Zeppelin (2025) on bändin jokaisen uskollisen fanin nähtävä. Mukana on ennen näkemätöntä historiaa, live materiaalia, kokonaisia kappaleita ja henkilökohtaisia taustoja – Led Zeppelinin omin sanoin vieläpä isolta kankaalta ja huippumiksauksena.

Ruotsalais-georgialainen Levan Akin on kerännyt kunnioitettavan määrän palkintoja elokuvallaan Crossing (2024), jossa eläköitynyt opettaja Lia lähtee matkaan georgialaisesta rantakylästä rähjäisen naapurinpojan kanssa. Määränpäänä Istanbul, tavoitteena löytää kadonnut siskontytär. Oodi ihmisyydelle ja Istanbulin moninaisuudelle.

Hollantilaisohjaaja Jelle de Jongen elokuvassa Muistojen matka (2024) lähes 50 vuotta naimisissa ollut pariskunta lähtee pitkälle automatkalle halki Euroopan tapaamaan kuolemansairasta ystävää viimeisen kerran. Matka halki muuttuneen Euroopan tuo muistot mieleen, mutta se pakottaa myös kohtaamaan pahenevan muistisairauden.

Parhaan animaation Oscar-voittaja Flow (2024) on valloittanut katsojat ympäri maailman, ja se on hukutettu lukemattomiin palkintoihiin. Suuressa seikkailussa ohjaaja Gints Zilbalodis tekee kunniaa latvialaisen animaatio-osaamisen parhaille perinteille, ja eläimet saavat käyttäytyä juuri niin kuin eläimet käyttäytyvät.

32. Sinisen meren elokuvajuhlat – Blue Sea Film Festival järjestetään Raumalla 21.–24.8.2025.

Baltic Herring -lyhytelokuvakilpailu 2025

By | Yleinen

Baltic Herring -lyhytelokuvakilpailu on Itämeren rantavaltioiden asukkaille tarkoitettu kilpailu, joka järjestetään tänä vuonna 31. kerran. Kilpailussa on kolme sarjaa, amatöörit, av-koulujen opiskelijat ja ammattilaiset. Kaikki kilpailevat paitsi omasta sarjojensa Silakka-Oscareista myös Golden Baltic Herring -pystistä. Kilpailualustana käyttämämme Short Film Depotin uudistuksen jälkeiset pahimmat ilmoittautumisvaikeudet ovat jo onneksi takana. Kaikki eivät silti vieläkään onnistuneet saamaan työtään perille Short Film Depotin kautta, vaan ottivat yhteyttä sähköpostitse.

Määräaikaan mennessä ilmoittautumisia saapui 134, joista kilpailuun hyväksyttiin 126 elokuvaa kahdeksasta eri Itämeren maasta. Kotimaisia elokuvia saapui 56. Saksasta tuli peräti 30 ja Puolasta 12. Kaikki tasokkaat puolalaiset elokuvakoulut ovat taas nostamassa opiskelijasarjan tasoa. Ruotsista tuli mukaan osanottajia kaikkiin sarjoihin yhteensä 9 elokuvaa. Venäläisiäkin elokuvia on taas mukana 6, mutta valtaosa jouduttiin hylkäämään. Venäläisten elokuvien kohdalla ehdoton linjauksemme on, että hyökkäyssotaa käyvän maan valtiollisten elokuvakoulujen tai hallinnon kanssa yhteistyötä tekevien studioiden tuotoksia emme tule ottamaan mukaan. Lisäksi kilpailuun tuli 7 elokuvaa Eestistä ja Norjasta, 4 Liettuasta sekä Tanskasta yksi elokuva.

Tänä vuonna kilpailun kaikkiin sarjoihin tuli jälleen mukavasti osallistujia. Amatöörisarja poti jonkinlaista anemiaa, vain 20 työtä viidestä eri maasta ilmoittautui. Kotimaisia töitä oli eniten 12. Lisäksi amatöörien paremmuudesta kisaa kolme saksalaista ja ruotsalaista elokuvaa. Eestistä ja Liettuasta tuli mukaan yksi työ. Juuri tässä sarjassa lienee taas eniten niitä, jotka eivät valitettavasti onnistuneet saamaan työtään perille.

Elokuvakouluissa pystytään jälleen antamaan laadukasta opetusta ja tarjoamaan opiskelijoille puitteet tuleville mestariohjaajille. Sarjaan ilmoitettiin 59 työtä seitsemästä eri maasta. Mukaan oli tullut paljon uusia elokuvakouluja. Ensimmäistä kertaa oli mukana mm Saamelaisalueen koulutuskeskus, mutta edelleen viesti kilpailustamme ei ole tavoittanut kunnolla Skandinavian ja Baltian maita, eikä edes oman maamme kaikkia oppilaitoksia. Suomalaisia elokuvia on mukana 24, valtaosa Aalto yliopistosta, mutta Lapin yliopistostakin tuli jälleen neljä työtä. Metropoliasta ja Arcadasta tuli pari, Turusta ja Inarista vain yksi, mutta Tampereelta tai muualta Suomesta ei tullut ainuttakaan! Saksasta saapui 16, mukana muutamia uusia kouluja. Puolasta on 12, mukana maan maineikkaita kouluja kuten Gdynian sekä Andrzej Wajdalle omistettu Łódźin ja Krzysztof Kieślowskin Sleesian elokuvakoulut. Eestistä on tullut 3, Liettuasta, Ruotsista ja Venäjältä kaksi työtä.

Ammattilaissarjassa töitä tuli kahdeksasta maasta. Kotimaisista osaajista mainittakoon Maarit Lalli ja Fabian Munsterhjelm. Ulkomaalaisista elokuvissa on mukana pari animaatioelokuvan kovaa nimeä kuten Ülo Pikkov ja Rao Heidmets. Ammattilaisarjaan hyväksyttiin kaikkiaan 47 elokuvaa, joista 20 oli kotimaisia, 12 saksalaisia, viisi norjalaista. Ruotsista tuli neljä, Eestistä kolme, Tanskasta kaksi ja Liettuasta yksi.

Esiraadit valitsevat yleisön ja kansainvälisen tuomariston katsottaviksi esityssarjat. Sarjasta riippumatta kaikki kilpailuelokuvat osallistuvat pääpalkinnon Golden Baltic Herringin tavoitteluun. Kilpailun keraamiset pienoisveistokset on valmistanut Kirsi Backman. Kilpailua on tukenut Rauman kaupunki.

Elokuvat esitetään tuomaristolle ja yleisölle Iso-Hannussa torstaina 21. 8. sekä yleisölle vielä perjantaina 22. 8. Tuttuun tapaan yleisöllä on mahdollisuus valita oma suosikkinsa. Yleisöäänestykseen osallistuneiden kesken arvotaan elokuva-aiheinen palkinto. Itämeren alueen parhaat lyhytelokuvat palkitaan lauantaina 23. 8. jolloin ratkeaa myös yleisöäänestys.

 

Baltic Herring Jury 2025

Cédric Ernoult, Saksa, Golden Baltic Herring -voittaja 2024

Linus Mikuta, Liettua, elokuvaohjaaja

Jack Faber, Portugali, elokuvantekijä, Raumars-taiteilija

Jolene Mok, Hong Kong, kokeellinen Raumars-taiteilija